Mja-has!

Laiska päivittäjä iskee jälleen. Jotenkin on päivät ja viikot olleet ihan kamalan täysiä, ja vapaa-ajan olen käyttänyt lahnaillen.

Kevät on saapunut. Minulle kevät on ennenkaikkea karsean stressin tuoja. HANKIKESÄTÖITÄ! SUORITAKURSSEJA! LUETENTTEIHIN! KIRJOITAGRADU! Eikä siitä yleensä tule takkia, liivinkin kun saisi, niin hyvä olisi, mutta minun työtahdillani ja -moraalillani saan yleensä tyytyä vieläkin vähempään..

...ja tänä keväänähän kaikkeen tähän sotkeutuu vielä sijaisuuden hoitaminen kunnialla. Haha...Kuten juuri Villelle ulisin, olen ehkä huonoin ajankäyttäjä ikinä. Siihen kun lisää vielä sen, etten tingi vapaa-ajastani, niin yhdistelmä on katastrofaalinen. Osa töistä tulee hoidettua, mutta suurin osaa jää leijumaan. Kuten kesätöiden hakeminen. Voi taivas, että mä vihaan sitä puuhaa...

Opiskelut seisoo ja pahasti. On minulla tässä pari kurssia kesken, ne on mahdollista suorittaa itsenäisesti, mutta etenkin käännöstieteen kurssi tuottaa harmaita hiuksia. Sitä varten pitäisi kasata viidentoista sivun essee...hah...Tosiaan. Saa nähdä. Mutta kyllä se siitä....toivottavasti.

Mutta, jotain kivaakin:

Hirmu mukavaa :) Positiivista on myös se, että valo lisääntyy ja aamulla on helppo herätä. Ja pyörällä pääsee taas kulkemaan (onko olemassa parempaa kulkupeliä kuin polkupyörä??)! Niin...että kyllä minunkin kevääseeni ihan kivoja juttuja kuuluu. Kaikesta huolimatta. :)

Kevätterveisin täältä Turusta, kohta terveiset lähetetään jo Helsingistä pysyvästi :O

Nythän on niin, ettei minulle varsinaisesti kuulu mitään uutta. Graduni on siinä vaiheessa, että jos saisin itseni keskittymään siihen, ja VAIN SIIHEN, saisin sen muutamassa viikossa valmiiksi, mutta haloo - kuka sellaiseen pystyy???

Niin, paitsi että olen aloittanut joogan! Se on ihan yllättävän mukavaa. Mielummin uisin, mutta fysiikkani ei sitä ikävä kyllä kestä... Joogassa täytyy muistaa yllättävän monta asiaa; hengitys, lukot, asennot, järjestys, katsepisteet jne jne... Mutta se on silti ihan mukavaa irtiottoa arjesta. Sitäpaitsi, sain Mirkusta joogaseuraa, niin ei tarvi yksin siellä noloilla.

Hmm...skanneri olikin mustavalkoinen. No, käy tämä näinkin. Kuten näkyy, elämäni junnaa paikoillaan, mutta sillai mukavalla tavalla. Ehkä minä joskus vielä valmistunkin, tiedä häntä... :)

Kuulumisia viime perjantailta. Ilmeisesti tietokonevelhouteni ilmenee vähän hitaamman puoleisesti. Kyllähän mun jo perjantaina olisi pitänyt hoksata, miten saan kuvan tallennusmuotoa muokattua... No mutta, siirappia kansalle, viiveellä, mutta sitäkin suloisempana!

Lisäksi olen taas askeleen lähempänä kandiutta. Nyt sähköpostia vetämään pitkin Akademita, jos lähetän tarpeeksi monta, niin yhden on pakko osua oikeaan paikkaan. Laa!

Perjantaina ois sit tarkoitus tehdä (ja läpäistä!) yksi kirjatenttipaketti. Ei ole minulle vielä selvinnyt et mitä kurssi käsittelee (todella, TODELLA sekavaa luettavaa on ollut se), mutta onhan mulla vielä pari päivää aikaa selvittää sitäkin.. Eiköhän se siitä. Ja sit palkitsen itseäni karkaamalla viikoksi Helsinkiin, jonka jälkeen alan huolella väsäämään gradua. Se tulee muuten olemaan jouluksi valmis.

Kyllä kelpaa olla elossa.

Kohta, kohta pitäisi taas jaksaa. Jaksanko? Hahahahaha! En. Yritin tänään, mutta onneksi sain sijaistekemistä. Hermot meinasi mennä jo siitä, että ajatteli gradun tekemistä.

Että tästä on hyvä jatkaa. Miksi, miksi, miksi pitää olla elämän näin vaikeata...Tai pikemminkin, miksi pitää pienen ihmisen tehdä elämästään näin hankalaa.

Mutta ainakin on opintosuunnitelma nyt hyväksytty. Koko kesän olen katsellut että eipä ole omaopettaja siihen hyväksyntää antanut, syksyn sarastaessa tuli ilmi ettei hänen järjestelmässään näy koko suunnitelmaa. Tänään kävin sit senkin sumplimassa. Voi kettujen kevät ja susien syksy...

Eilen kävelin kotiin ihan hullussa tuiskussa, ja olin ihan varma että lämpimään päästyäni ihoni lähtisi irti, olin aivan umpijäässä. Mikä tätä kaupunkia vaivaa???

Joka tapauksessa, tässä hieman tunnelmia viime viikonlopulta. Oli taas tosi hektistä...my ass.

Armas siskoni oli tilannut netistä muovisia kanamunamuotteja. Sillä oli pupun, nallen, auton ja kalan muotoiset muotit, joihin siis iskettiin kuumana kuorittu keitetty kanamuna, sit ne laitettiin kylmään kymmeneksi minuutiksi ja voilá - hauskoja kanamunia!!! Aivan uskomattoman turhia, mut voi viulu ne oli hauskoja!!!

Seminaariainekin tuli tosiaan valmiiksi. Tänään saan siitä kommentteja seminaarissa. Saa nähdä, mitä siitä on tykätty, täyttä paskaahan se siis oli..:D Nyt pitäisi jaksaa seuraavaksi puurtaa folkloristiikan sivuainekandia...viisitoista sivua ei kyllä ole paljoa, mutta jotenkin siinäkin on kauhea kynnys lähteä kirjoittamaan sellaista määrää ruotsinkielistä tekstiä varsinkin sen jälkeen kun on saanut virallisen tuomion siitä, etten osaa kirjoittaa ruotsia. Huokaus....

No, lauantai:

Käytiin Mirkun kanssa kaupungilla. Oli kyl loistava viikonloppu, ihan ilman kouluhuolia. Ilmatkin oli kauniita (toisin kuin  nyt, piruvie..).

Nyt minun on jatkettava  täällä arkistossa. Artikkelit eivät siirrä itse itseään tietokantaan, ikävä kyllä...Saispa tästä edes palkkaa...

Olen vieläkin yllättynyt siitä, ettei rakas Lindani tunnistanut Hassisen koneen biisiä Jeesus tulee (oletko valmis). Jotenkin sitä itse kategorisoi sen sarjaan ihanvarmastikaikkituntee...

No, joka tapauksessa.

Jakso on pärähtänyt käyntiin melko täysillä, ja nyt pitäisi yhtäkkiä keskittyä paitsi erinäisten kirjoitelmien (seminaarityö, gradu, sivuainekandi) lisäksi luentoihin. Haha! Tässä ote eiliseltä folkloristiikan luennolta. Eikä tuskaa vähennä yhtään se, että tätäkin kurssia aloitin käymään jo toissavuonna, mutta sattuneista syistä se jäi silloin kesken... No, nyt se sitten sinkosi itsensä niskaani sellaisella vapaapainijan innokkuudella, ja juuri siihen pahimpaan rysään. Hyvähyvä. Pahimmat traumat taitavat kuitenkin jäädä käteen tästä tänään alkaneesta suomen kielen kieliopin kertauskurssista...ja se voisi oikeasti olla kiinnostava ja hyödyllinen...

Eilen sain sentään seminaariaineeni kunnolla aluille. Onhan se vieläkin ihan alkutekijöissään, mutta ainakin voin kysyttäessä sanoa aloittaneeni jo...ei niin, että minulla olisi tässä montakaan päivää tällaisen vastauksen antamiseen, ylihuomennahan sen pitää olla jo valmis. Puoleltapäivin, kuten tulin huomanneeksi tänään luennon jälkeen...NHAHA!

Joten ei muuta kuin itseään niskasta kiinni. Tänään jos saan analyysiosan valmiiksi (millä lailla suomalaisuus on verrattavissa Ninian Smartin uskontoulottuvuuksiin) niin huomenna voisi ruveta väkertämään niitä ympäröiviä rakenteita, eli teoriaa, metodia, johdantoa ja juttuja... Kahvia nassuun ja hermot nippuun!

Viikonloppu tuli ja meni, kaiken kaikkiaan ihan mukavissa merkeissä, mitä nyt silmät punersivat sattuneista syistä enemmän tai vähemmän koko kolme päivää..

Nyt väsyttäis ja tekee jostain syystä lievästi pahaa (eilen oli ihan hyvä olo, olisi ollut tylsää piirtää hyvänoloisen näköinen minä krapulapäivänä), mutta yleisesti ottaen jäi viikonlopusta hyvä maku suuhun. Oli tosi hauskaa käydä ulkonakin välillä..

Seminaariaineen deadline lähestyy uhkaavaa vauhtia. Nooooooh....:D Eiköhän se siitä. Sitä paitsi, seminaarit ovat sitä varten, että sieltä saisi rakentavaa kritiikkiä tekstinsä kehittämiseksi. Eli kukaan ei vaadi minulta valmista tekstiä. HA!

Hauskaa alkavaa viikkoa minun puolestani. Itse aion rääkätä itseni tekemään tuota esitelmää. Vai kokeilisiko sittenkin porkkanaa piiskan sijasta...jos nyt teen reippaasti joka päivä tekstiä ja saan sen perjantaiksi valmiiksi...annan itselleni luvan pitää KOKO TULEVAN VIIKONLOPUN ihan vapaata. Käyn vaikka teatterissa. Oi se olisi siistiä...

Lehdessä oli muuten tänään artikeli lumikengillä kävelystä, ja viime viikolla RadioX3min (!!!) toimittaja oli piruuttaan kokeillut lumikenkäilyä. Mikä tämä juttu nyt oikein on? Onko lumikengät tekemässä kävelysauvoja, eli hullun harrastajaryhmän kautta koko kansan lempilajiksi? Lumikenkien uusi tuleminen. Lumikenkien kosto. Lumikengät iskevät jälleen! Hullua settiä. Mutta kai se sitten on mainio urheilulaji. Ehkä voisi yhdistää lumikenkäilyn ja sauvakävelyn...on se lumikenkäily varmasti kesälläkin hyvää liikuntaa...ja ehdottoman dorkan näköistä.